Kat­se­len mö­kin kuis­til­ta huo­les­tu­nee­na mus­ti­kan ja puo­lu­kan var­pu­jen lii­keh­din­tää. Il­ma on tyy­ni, mut­ta kui­ten­kin jos­sain var­vi­kon kät­kös­sä näyt­täi­si ole­van me­neil­lään ou­to tem­mel­lys. Het­ken ku­lut­tua syy sel­vi­ää: sor­sa-äi­ti on tuo­nut seit­se­män hen­ki­sen poi­ku­een­sa vä­li­pa­lal­le mus­tik­ka-apa­jil­le­ni. Sa­mal­la sel­vi­ää syy pit­kin viik­koa lai­tu­ril­ta löy­ty­nei­siin si­ni­siin jä­tök­siin. Ym­mär­rän, et­tä et­sik­ko­ai­ka­ni mus­ti­koit­ten suh­teen on käy­mäs­sä vä­hiin; on yh­des­tois­ta het­ki täyt­tää omaa pa­kas­tin­ta.