Jon­net ei­vät eh­kä muis­ta, mut­ta Kyös­ti Uo­su­kai­nen toi­mi ai­koi­naan Jout­san kun­nan­joh­ta­ja­na. Hä­nen ai­ka­naan käyn­nis­tet­tiin usei­ta konk­reet­ti­sia ke­hit­tä­mis­hank­kei­ta: muun mu­as­sa Ra­ta­kes­kus, Suon­teen me­lon­ta­rei­tit ja vii­toi­tus sekä Jout­san pyö­räi­ly­rei­tit kart­toi­neen. Jäl­kim­mäi­ses­tä muis­tut­ta­vat vie­lä tä­nä­kin päi­vä­nä syr­jä­ky­lien tien­ris­teyk­sis­sä rep­sot­ta­vat vii­mei­set opas­teet. To­teut­ta­mat­ta sen si­jaan jäi Suon­tee–Puu­la-ka­na­va.

Isoi­sä­ni Leon isoi­sä Rein­hold Oc­ta­vius von Bec­ker syn­tyi 1844 Lu­han­gas­sa Ni­su­lan kar­ta­nos­sa. Ni­su­la kuu­lui syr­jäi­ses­tä si­jain­nis­taan huo­li­mat­ta al­ku­pe­räi­seen Lu­han­gan räls­si­sä­te­riin.

Ot­to Rein­hold von Bec­ker syn­tyi maa­il­maan vuon­na 1801 Lu­han­gas­sa kar­ta­no­jen­her­ra ja Sa­von jal­ka­vä­ki­ryk­men­tin luut­nan­tin Axel von Bec­ke­rin ja nuo­ren aa­te­lis­nei­don An­na Lo­vi­sa os. von Es­se­nin toi­se­na lap­se­na, jos­ta tuli myö­hem­min pa­ris­kun­nan ai­nut ai­kui­si­äl­le elä­nyt lap­si.

Lei­von­mä­en kan­sal­lis­puis­ton har­juil­la voi al­ku­ke­sän öi­nä kuul­la maa­gi­sen ää­ni­sar­jan. En­sin su­ri­see ruk­ki – joka yl­lät­tä­en vaih­taa ra­di­o­vas­taa­not­ti­men häi­ri­öää­nel­le.

Muis­tan vie­lä ajan, jol­loin ni­säk­käil­lä oli kak­si su­ku­puol­ta ja Suo­mi jäi ai­na Eu­ro­vii­suis­sa jum­bo­si­joil­le. Kaik­ki tämä muut­tui suu­rin piir­tein sa­moi­hin ai­koi­hin, kun Lor­di nap­pa­si epä­to­den­nä­köi­sen voit­ton­sa vuon­na 2006.

Ke­sä­työ­paik­ka on nuo­rel­le tär­keä, jot­ta op­pii te­ke­mään va­lin­to­ja. Taan­noi­nen esi­mie­he­ni ja ikä­to­ve­ri­ni ker­toi oi­val­ta­neen­sa ka­ve­rin­sa kans­sa lau­ta­tar­hal­la, et­tä kou­lu­pol­ku voi­si sit­ten­kin ol­la kel­po vaih­to­eh­to. Hä­nes­tä tuli sa­to­jen ih­mis­ten kon­ser­ni­po­mo, ka­ve­ris­taan SAK:n pu­heen­joh­ta­ja ja mi­nis­te­ri.

Lap­suu­den ke­sät oli­vat au­rin­koi­sia. Tä­män väit­teen on moni kuul­lut, ja ai­ka mo­nel­la on var­maan lap­suu­des­taan täl­lai­sia muis­to­ja­kin. En­tä nuo­ruu­den ke­sät? Sil­loin­kin au­rin­gon sa­no­taan pais­ta­neen.

Lap­se­na maa­il­man­ku­va­ni ra­ken­tui Ric­hard Scar­ryn Tou­hu­kas maa­il­ma -las­ten­kir­jo­jen va­raan, jois­sa hy­myi­le­vät eläin­hah­mot pyö­rit­tä­vät lei­po­moa, oh­jaa­vat lii­ken­net­tä, aja­vat bus­sia ja sam­mut­ta­vat tu­li­pa­lo­ja.

Usein kuu­lee sa­not­ta­van, et­tä ny­kyih­mi­nen on vie­raan­tu­nut luon­nos­ta ja elää ym­pä­ris­tös­tään ir­ral­li­se­na. Jol­lain ta­paa tämä pi­tä­nee paik­kan­sa.

On ky­see­na­lais­ta, on­ko Lu­han­gan Hon­ka­lan tila ol­lut ai­em­min suu­rem­pi kuin mitä se ny­ky­ään on. Jois­sain yh­teyk­sis­sä on väi­tet­ty, et­tä ti­lan pää­ra­ken­nus on koos­tu­nut 16 huo­nees­ta, mitä ei ny­kyi­sen Hon­ka­lan pää­ra­ken­nuk­sen yh­tey­des­sä us­koi­si.

Va­pun jäl­ki­mai­nin­geis­sa 3.5. vie­tet­tiin kan­sain­vä­lis­tä sa­nan­va­pau­den päi­vää. Mars­sien tah­ti oli vai­en­nut, ja va­sem­mis­to­ak­tii­vit oli­vat kää­ri­neet pu­na­li­put.

Pik­ku­kun­tien si­sä­po­liit­ti­sen kes­kus­te­lun ty­per­ryt­tä­vin muo­to on, kun ta­val­li­nen kes­kus­te­lu asi­ois­ta lei­ma­taan rii­te­lyk­si. Pi­tä­jien pää­tök­siä mes­ta­roi­vien kon­sen­sus­ta­voit­teet kun ei­vät tun­nu edel­leen­kään sal­li­van, saa­ti ym­mär­tä­vän eri­ä­vien mie­li­pi­tei­den mer­ki­tys­tä.

Jout­san van­han ter­veys­kes­kuk­sen ki­vi­ja­las­ta löy­tyi ra­ken­nus­ta pu­ret­ta­es­sa ai­ka­kap­se­li, jo­hon oli tal­le­tet­tu tie­toa py­tin­gin ra­ken­nus­vai­hees­sa vuon­na 1978. Mut­ta mo­ni­ko muis­ti, et­tä lei­von­mä­ki­set ehät­ti­vät en­sin?

Läm­pi­män ja au­rin­koi­sen ke­vät­sään myö­tä seu­tu­kun­nal­le le­hah­ta­vat ete­läs­tä hyön­teis­syö­jät ja syö­tä­vät hyön­tei­sil­le.

Ker­ran edus­kun­ta­vaa­lien ai­kaan, kun van­hem­pa­ni läh­ti­vät ää­nes­tä­mään, äi­ti tus­kai­li, et­tei ol­lut löy­tä­nyt mie­leis­tään eh­do­kas­ta. Oli ää­nes­tet­tä­vä jo­tain vä­hem­män mie­luis­ta.