JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
27.12.2025
Keulassa istuu Juuso Jaatinen, yksi hukkumisonnettomuuden uhreista. Keskellä on todennäköisesti Toivo Jaatinen. Airo kädessä olevan henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä.

Keulassa istuu Juuso Jaatinen, yksi hukkumisonnettomuuden uhreista. Keskellä on todennäköisesti Toivo Jaatinen. Airo kädessä olevan henkilöllisyys on toistaiseksi selvittämättä.

Heikki Jaatisen kulttuurisäätiö

Uutiset
26.12.2025 2.52

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden käytössä ollut vene oli kuin olikin ikuistettu aikalaisen ottamaan valokuvaan

Jout­san Seu­dun lu­ki­jat muis­ta­vat var­mas­ti hy­vin, kuin­ka Jout­san suu­rim­man huk­ku­mi­son­net­to­muu­den mys­tee­rit as­kel ker­ral­laan sel­vi­si­vät ke­vääl­lä 2022. Vuon­na 1937 ta­pah­tui 8.9. Jääs­jär­vel­lä ve­ne­on­net­to­muus, jos­sa äkil­li­nen myrs­ky upot­ti pie­nen pe­rä­moot­to­ri­ve­neen. Tur­mas­sa huk­kui 5 hen­ki­löä Nie­mis­ten­ky­läl­lä si­jait­se­van Kor­pe­lan ta­lon vä­es­tä, ja vene jäi ka­dok­siin 85 vuo­dek­si. Tuol­loin alue oli Har­to­laa, sil­lä Nie­mis­ten­ky­lä siir­ret­tiin Jout­sal­le myö­hem­pi­nä ai­koi­na.
Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Jääsjärven onnettomuusveneen nosto-operaatiosta on tehty dokumentti, jonka on käsikirjoittanut, tuottanut ja ohjannut joutsalainen Sari Tamminen. Dokumenttia varten kuvattiin yhteensä noin 40 tuntia kuvamateriaalia, josta on koostettu 45 minuutin mittainen ohjelma.

Tarja Kuikka

Uutiset
26.12.2025 2.51

Jääsjärven tragedia | Jääsjärven syksyn 1937 veneonnettomuudesta dokumenttiohjelma

Jääs­jär­vel­lä syk­syl­lä 1937 ta­pah­tu­nees­ta vii­den ih­mi­sen hen­gen vaa­ti­nees­ta ve­ne­on­net­to­muu­des­ta on teh­ty do­ku­ment­ti­oh­jel­ma. Jout­sa­lai­sen Sari Tam­mi­sen kä­si­kir­joit­ta­ma, tuot­ta­ma ja oh­jaa­ma do­ku­ment­ti ker­too tänä ke­vää­nä suo­ri­te­tus­ta on­net­to­muus­ve­neen nos­tos­ta, ja sen niin sa­not­tu­na pu­nai­se­na lan­ka­na on on­net­to­muu­des­sa isän­sä Kor­pe­lan ti­lan isän­nän Juu­so Jaa­ti­sen ja kak­si si­sar­taan me­net­tä­neen Heik­ki Jaa­ti­sen ta­ri­na.
Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ammattisukeltajien joukko on pitkällisen kahden pitkän työpäivän jälkeen saanut onnettomuusveneen rantaan.

Ilona Savitie

Uutiset
26.12.2025 2.50

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden veneen nosto-operaatio onnistui – ammattisukeltajat nostivat kadonneen veneen syvyyksien haudasta

Vuo­si sit­ten ke­vääl­lä, tar­kal­leen 27. tou­ko­kuu­ta Kari Ylö­nen löy­si viis­to­kai­ku­luo­tai­mel­laan ve­neen, joka pal­jas­tui tar­kem­mis­sa tut­ki­muk­sis­sa vuon­na 1937 ka­don­neek­si ve­neek­si, jon­ka mu­ka­na jär­ven sy­vyyk­siin huk­kui vii­si ih­mis­tä.
Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Tapio Höltän aitasta löytyi entisajan maitotonkkia. Jaatisilla on ollut matkassa joko kuvan 40-litrainen maitotonkka, tai sitten sen 50-litrainen versio. Keskellä oleva ankkuria on voitu käyttää naaraamiseen, ehkäpä jopa kyseessä olevaan onnettomuuteen liittyen. – Väline näyttää itsetehdyltä, ollen ehkä kyläsepän käsialaa, ja piikit voisivat olla peräisin hevosvetoisesta lapiorullaäkeestä, arvioi etsintäryhmän jäsen Mikko Pylvänäinen valokuvan perusteella.

Janne Airaksinen

Uutiset
26.12.2025 2.49

Jääsjärven tragedia | Hukkumi­son­net­to­muudesta on säilynyt tarkkaa muistitietoa näihin päiviin asti

Jääs­jär­ven huk­ku­nei­den su­rul­li­sen ta­ri­nan seu­raa­mi­nen pai­kal­lis­leh­den ju­tuis­sa vii­me vuo­den ai­ka­na on ol­lut yl­lät­tä­vän mer­ki­tyk­sel­lis­tä mo­nel­le lu­ki­jal­le. Saa­tu pa­lau­te osoit­taa, et­tä on­net­to­muus on kes­kus­te­lut­ta­nut ih­mi­siä ihan vii­me ai­koi­hin as­ti, vaik­ka se ta­pah­tui 1937. On­net­to­muus on ol­lut jopa ole­tet­tua suu­rem­pi jär­ky­tys ai­ka­lai­sil­le.
Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Tämä oli niin sanottu bingo. Kari Ylösen ottamassa kuvassa näkyy se hetki, kun kaikuluotaimen näytölle piirtyi ratkaiseva kuva 84 vuotta sitten kadonneesta veneestä.

Kari Ylönen

Uutiset
26.12.2025 2.48

Jääsjärven tragedia | Jääsjärveen vuonna 1937 hukkuneiden vene on löytynyt

Jout­san suu­rin huk­ku­mi­son­net­to­muus ta­pah­tui vuon­na 1937, ta­san 84 vuot­ta sit­ten syys­kuun 8. päi­vä­nä. Tuol­loin vii­si ih­mis­tä jäi myrs­kyn uh­reik­si hei­dän ve­neen­sä upo­tes­sa. Ta­paus on ol­lut ar­voi­tus sii­tä läh­tien, kun­nes sin­nik­käät va­paa­eh­toi­set ava­si­vat uu­den lu­vun ker­to­muk­ses­sa.
Jostain näiltä main viisi ihmistä lähti viimeiselle venematkalleen Hirtesalosta vuonna 1937. Tuolloin myrsky on tuivertanut lujaa kuvan oikean reunan suunnasta ja keskellä avautuva vesialue Niemistenselkä on ollut täynnä vaahtopäitä.

Jostain näiltä main viisi ihmistä lähti viimeiselle venematkalleen Hirtesalosta vuonna 1937. Tuolloin myrsky on tuivertanut lujaa kuvan oikean reunan suunnasta ja keskellä avautuva vesialue Niemistenselkä on ollut täynnä vaahtopäitä.

Mikko Pylvänäinen

Uutiset
26.12.2025 2.47

Jääsjärven tragedia | Joutsan suurin hukkumisonnettomuus tapahtui 1937 – uhrit ja kadoksissa oleva vene on yhä mahdollista löytää

Jout­san suu­rin huk­ku­mi­son­net­to­muus ta­pah­tui syk­syl­lä 1937, kun vii­si ih­mis­tä me­neh­tyi ve­neen upot­tua myrs­kys­sä Jääs­jär­ven Suur­sy­vän­se­läl­lä, Nie­mis­ten­ky­län edus­tal­la. Nel­jä uh­reis­ta ja hei­dän ve­neen­sä jäi­vät ka­dok­siin. Alue kuu­lui sil­loin Har­to­laan ja on vas­ta myö­hem­min lii­tet­ty Jout­saan, mut­ta Jaa­ti­sen per­heen koh­ta­lo jär­kyt­ti laa­jal­ti hal­ki sil­loi­sen Suo­men.
Arkistokuva.

Arkistokuva.

Riku Kuurne/ReDe´s Photography

Uutiset
23.12.2025 14.50

JoSePalle tärkeä voitto ennen joulutaukoa

Jo­Se­Pa päät­ti vuo­den voi­tok­kaas­ti, kun jouk­kue kaa­toi vie­ras­ken­täl­lä Rai­si­os­sa sar­ja­nou­si­ja Rai­Fun lu­ke­min 1–3. Ot­te­luun läh­det­tiin haas­ta­vis­ta läh­tö­koh­dis­ta, sil­lä sai­ras­te­lu­jen vuok­si jout­sa­lais­ten ko­koon­pa­no oli poik­keuk­sel­li­sen ka­pea: käy­tet­tä­vis­sä oli vain kuu­si kent­tä­pe­laa­jaa ja kak­si maa­li­vah­tia.
Hyvinvointialuejohtajan virkaa hakeneista kuusi on valittu tammikuussa pidettäviin haastatteluihin. Kuvituskuva.

Hyvinvointialuejohtajan virkaa hakeneista kuusi on valittu tammikuussa pidettäviin haastatteluihin. Kuvituskuva.

Tarja Kuikka

Uutiset
23.12.2025 14.45

Hyvinvoin­ti­a­lu­e­joh­tajaksi haki 27, heistä kuusi haastatellaan

Avoin­na ol­lut­ta Kes­ki-Suo­men hy­vin­voin­ti­a­lu­een hy­vin­voin­ti­a­lu­e­joh­ta­jan vir­kaa haki mää­rä­ai­kaan men­nes­sä 27 ha­ki­jaa. Heis­tä kuu­si on kut­sut­tu tam­mi­kuus­sa pi­det­tä­viin haas­tat­te­lui­hin.
Oravakiven asemakaavan muutokseen on jo olemassa A-Insinöörien laatimana kaksi luonnoskuvaa. Ylläolevassa versiossa ao. alueelle on asemoitu 11 asuinpientaloa (AP) järvenrantaan, siirtolapuutarha-alue (RP), lähivirkistysalueita (VL) ja suojaviheralueita (EV). Merkintä "s-4" tarkoittaa alueen osaa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, ettei maiseman luonne olennaisesti muutu. Toinen versio poikkeaa tästä siten, että siinä on kaikkinensa 13 asuinpientalotonttia, joista 10 rannassa ja kolme em. toisen version siirtolapuutarhan paikalla. Lisäksi niemenkärjessä olevan asuintalotontin kohdalla on virkistysaluetta. Pientalotonttien tehokkuusluku (e) on kautta linjan 0,15 (kerrosalan suhde tontin / rakennuspaikan pinta-alaan). Tämä aihe on ollut vedostasoisesti loppuvuodesta esillä elinkeinopöydässä.

Oravakiven asemakaavan muutokseen on jo olemassa A-Insinöörien laatimana kaksi luonnoskuvaa. Ylläolevassa versiossa ao. alueelle on asemoitu 11 asuinpientaloa (AP) järvenrantaan, siirtolapuutarha-alue (RP), lähivirkistysalueita (VL) ja suojaviheralueita (EV). Merkintä "s-4" tarkoittaa alueen osaa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, ettei maiseman luonne olennaisesti muutu. Toinen versio poikkeaa tästä siten, että siinä on kaikkinensa 13 asuinpientalotonttia, joista 10 rannassa ja kolme em. toisen version siirtolapuutarhan paikalla. Lisäksi niemenkärjessä olevan asuintalotontin kohdalla on virkistysaluetta. Pientalotonttien tehokkuusluku (e) on kautta linjan 0,15 (kerrosalan suhde tontin / rakennuspaikan pinta-alaan). Tämä aihe on ollut vedostasoisesti loppuvuodesta esillä elinkeinopöydässä.

Marko Nikkanen

Uutiset
23.12.2025 2.55

Joutsan elinvoimapöytä: loppusyksyn kokouksissa käsitelty kaavoitusta ja yritys­ko­ke­mus­tut­kimusta

Jout­san kun­nan elin­voi­ma­pöy­tä on mar­ras-jou­lu­kuun 2025 kah­des­sa pa­la­ve­ris­saan kä­si­tel­lyt kaa­voi­tuk­sen roo­lia kas­vun mah­dol­lis­ta­ja­na sekä Ta­lous­tut­ki­mus Oy:n syk­syl­lä 2025 to­teut­ta­man yri­tys­ko­ke­mus­tut­ki­muk­sen tu­lok­sia.
Uudenvuoden tapahtuma päättyy tänäkin vuonna ilotulitukseen. Kuva viime vuodenvaihteessa järjestetystä tapahtumasta. Arkistokuva.

Uudenvuoden tapahtuma päättyy tänäkin vuonna ilotulitukseen. Kuva viime vuodenvaihteessa järjestetystä tapahtumasta. Arkistokuva.

Flanels

Uutiset
22.12.2025 2.49

Vuoden vaihtumista juhlitaan jälleen liikuntahallilla

Vuo­den vaih­tu­mis­ta juh­lis­te­taan en­si vii­kon kes­ki­viik­ko­na Jout­sas­sa koko per­heen uu­den­vuo­den ta­pah­tu­man mer­keis­sä.

Tarja Kuikka

Uutiset
21.12.2025 10.50

Valmistuneita

Leivonmäellä sijaitsevaa Höystösensuota, taustalla siintelee Suonteen vesistöä. Arkistokuva.

Leivonmäellä sijaitsevaa Höystösensuota, taustalla siintelee Suonteen vesistöä. Arkistokuva.

Kari Tapper

Uutiset
20.12.2025 2.50

Valtuustoaloite: irtisanotaan Pohjan Voiman kanssa solmittu kaavoitussopimus

Jout­san ko­koo­muk­sen ja pe­rus­suo­ma­lais­ten yh­tei­nen val­tuus­to­ryh­mä sekä vih­rei­den val­tuus­to­ryh­mä esit­tä­vät, et­tä kun­nan­hal­li­tus ir­ti­sa­noi­si Poh­jan Voi­ma Oy:n kans­sa 18.3.2024 sol­mi­man­sa kaa­voi­tus­so­pi­muk­sen.
Valtuustoaloitteessa esitetään, että kunnassa otettaisiin käyttöön toimintatapa, jonka mukaisesti kaikki valtuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille tehtävät esitykset sisältävät ennakkoarvioinnin. Arkistokuva.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että kunnassa otettaisiin käyttöön toimintatapa, jonka mukaisesti kaikki valtuustolle, kunnanhallitukselle ja lautakunnille tehtävät esitykset sisältävät ennakkoarvioinnin. Arkistokuva.

Jonna Keihäsniemi

Uutiset
20.12.2025 2.50

Valtuustoaloite: toimielimille tehtäviin esityksiin on sisällytettävä ennakkoarviointi päätösten vaikutuksista

Jout­san kun­nas­sa pi­täi­si ot­taa käyt­töön sel­keä toi­min­ta­ta­pa, jon­ka mu­kai­ses­ti kaik­ki val­tuus­tol­le, kun­nan­hal­li­tuk­sel­le ja lau­ta­kun­nil­le teh­tä­vät esi­tyk­set si­säl­täi­si­vät en­nak­ko­ar­vi­oin­nin la­kien ku­ten esi­mer­kik­si ter­vey­den­huol­to­lain sekä kun­ta- ja hal­lin­to­la­kien mu­kaan.
Kurkiaurasta juhlaan osallistuivat Rasmus Hepola (vas.) ja Eero Halinen.

Kurkiaurasta juhlaan osallistuivat Rasmus Hepola (vas.) ja Eero Halinen.

Liisa Järvilehto

Uutiset
20.12.2025 2.50

Suomen lasten itsenäisyyspäivän juhla Helsingissä

Kan­sal­li­soop­pe­raan oli kut­sut­tu Suo­men jo­kai­ses­ta kun­nas­ta kak­si vuon­na 2015 syn­ty­nyt­tä las­ta. Kym­men­vuo­ti­ai­ta juh­la­vie­rai­ta odo­tet­tiin saa­pu­van juh­laan 552 kaik­ki­aan 308 kun­nas­ta.
Valtuutettu Kalle Willman (kok.) esittää aloitteessaan, että kunnanhallitus valmistelisi esityksen korkosuojausten poistamisesta ja esittäisi sen kunnanvaltuustolle.

Valtuutettu Kalle Willman (kok.) esittää aloitteessaan, että kunnanhallitus valmistelisi esityksen korkosuojausten poistamisesta ja esittäisi sen kunnanvaltuustolle.

Tarja Kuikka

Uutiset
20.12.2025 2.49

Kalle Willmanilta koronvaih­to­so­pi­muksia koskeva aloite

Jout­san ko­koo­muk­sen val­tuu­tet­tu Kal­le Wil­l­man jät­ti täl­lä vii­kol­la Jout­san val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa val­tuus­to­a­loit­teen kos­kien kun­nan ko­ron­vaih­to­so­pi­muk­sia.
Kunnanvaltuuston kokousessa vilkasta keskustelua sai aikaan talousarvion sisältämä historiallinen panostus tulevaisuuteen, eli noin 1,35 miljoonan euron arvoinen Luhangan kunnan ensimmäinen päiväkoti.

Kunnanvaltuuston kokousessa vilkasta keskustelua sai aikaan talousarvion sisältämä historiallinen panostus tulevaisuuteen, eli noin 1,35 miljoonan euron arvoinen Luhangan kunnan ensimmäinen päiväkoti.

Jonna Keihäsniemi

Uutiset
19.12.2025 2.50

Luhangan talousarvio ja sen myötä uuden päiväkodin määrärahavaraus hyväksyttiin kiivaan keskustelun päätteeksi – Juhani Räsänen erosi tarkas­tus­lau­ta­kunnan puheenjohtajan paikalta

Tiis­tai­na Ky­lä­ta­lol­la kool­la ol­lut Lu­han­gan val­tuus­to hy­väk­syi kun­nan en­si vuo­den ta­lou­sar­vi­on sekä ta­lous­suun­ni­tel­man vuo­sil­le 2026–2028. Ko­vin hel­pol­la yh­tei­sen pää­tök­sen nui­ji­mi­nen ei on­nis­tu­nut, vaan ai­hees­ta käy­tiin pit­kä ja ajoit­tain mel­ko kii­vaak­si­kin yl­ty­nyt kes­kus­te­lu.