Jut­tu on jul­kais­tu alun­pe­rin 7.11.2012 Jout­san Seu­dus­sa nu­me­ro 45.

1970- ja 1980-lu­vut oli­vat Jout­sen­lam­men kul­ta-ai­kaa. Mi­kään ei näyt­tä­nyt py­säyt­tä­vän kor­pi­ho­tel­lin me­nes­tys­kul­kua. Sii­tä, mil­lais­ta elä­mä noi­hin ai­koi­hin ho­tel­lil­la oli, ker­toi Jout­san Seu­dul­le Jout­sen­lam­men joh­ta­ja­na vuo­si­na 1985–1989 toi­mi­nut Ju­ha­ni Es­ke­li­nen.

– Ho­tel­li­bis­nek­sen kan­nal­ta ai­ka oli hy­vää. Asi­a­kas­kun­ta oli mo­ni­puo­li­nen. Va­paa-ajan asuk­kai­ta vie­rai­li tal­vi­sin ja ke­säi­sin. Li­säk­si Jout­sen­lam­pi oli erit­täin suo­sit­tu fir­mo­jen ja jär­jes­tö­jen ko­kous­paik­ka. Tuo­hon ai­kaan kil­pai­lu ho­tel­li­a­si­ak­kais­ta ei ol­lut niin mah­do­ton­ta kuin ny­kyi­sin, hän muis­te­lee.

Jout­sen­lam­men käyt­tö­as­te pyö­ri tuol­loin lä­hel­lä 60 pro­sent­tia. Käy­tän­nös­sä tuo tar­koit­ti noin sa­taa ma­joit­tu­jaa per päi­vä. Se­son­kien ai­kaan ho­tel­li oli ai­na täyn­nä. Hen­ki­lö­kun­taa oli lä­hes puo­len sa­taa.

Noi­hin ai­koi­hin Jout­sen­lam­men kyl­py­lä oli eril­li­nen yh­tiö. Ui­ma­hal­lin ohel­la pal­ve­lui­hin lu­keu­tui­vat muun mu­as­sa fy­si­kaa­li­set hoi­dot.

Kyl­py­lä toi ho­tel­lil­le jat­ku­vaa pe­rus­käyt­töä, noin 20–25 vie­ras­ta koko ajan. Hei­tä oli­vat esi­mer­kik­si ve­te­raa­nit ja Ke­lan kun­tou­tet­ta­va.

Ul­ko­mail­ta vie­rai­ta tuli myös, esi­mer­kik­si Kes­ki-Eu­roo­pas­ta. Es­ke­li­sen mie­leen on jää­nyt pa­rin vuo­den ajan­jak­so, jol­loin Neu­vos­to­lii­tos­ta kävi sään­nöl­li­ses­ti iso­ja bus­si­ryh­miä.

– Mat­kat oli­vat hy­vin kont­rol­loi­tu­ja ja niil­lä oli po­lit­ru­kit mu­ka­na. Osal­lis­tu­jat oli­vat yleen­sä pal­kit­tu­ja työn san­ka­rei­ta, muis­te­lee Es­ke­li­nen. 

Ny­kyi­sin Ju­ha­ni Es­ke­li­nen joh­taa suk­si­val­mis­ta­ja Pel­tos­ta Hei­no­las­sa. En­nen Jout­sen­lam­men vuo­sia hän toi­mi toi­mi Ran­ta­si­pin pää­kont­to­ril­la mark­ki­noin­ti­teh­tä­vis­sä. Jout­sen­lam­men vuo­sien jäl­keen hän siir­tyi puo­les­taan ho­tel­li­ket­jun mark­ki­noin­ti­pääl­li­kök­si.

Es­ke­li­sen ai­ka­kau­teen Jout­sen­lam­mel­la osui yk­si ra­vin­to­la­bis­nek­sen mur­rok­sis­ta Suo­mes­sa. Tuol­loin ni­mit­täin vie­tiin läpi palk­kaus­jär­jes­tel­män muu­tos, jo­hon oleel­li­se­na liit­tyi myös ra­vin­to­la­hen­ki­lö­kun­nan toi­men­ku­vien muu­tok­set. En­nen muu­tos­ta hen­ki­lö­kun­nan toi­men­ku­vat oli­vat hy­vin spe­si­fit ja nii­tä oli pak­ko laa­jen­taa.

– Muu­tos saa­tiin lä­pi­vie­dyk­si Jout­sen­lam­mel­la ja lo­pul­ta näin ta­pah­tui kaik­ki­al­la Suo­mes­sa, Es­ke­li­nen ker­taa.

En­nen Es­ke­li­sen joh­ta­ja­kaut­ta Jout­sen­lam­mel­la oli teh­ty in­ves­toin­ti­pää­tös, jon­ka tur­vin pai­kal­le ra­ken­net­tiin las­ten hu­vi­puis­to Si­pi­maa. Las­ten­puis­to­ja ja hu­vi­maa­il­mo­ja al­koi nous­ta pal­jon muu­al­le­kin Suo­meen.

– Si­pi­maa oli to­taa­li­nen vir­hein­ves­toin­ti. Si­pi­maa­ta mark­ki­noi­tiin pal­jon, mut­ta au­ki sitä pi­det­tiin lo­pul­ta vain pari ke­sää.

1980-lu­vun kään­ty­es­sä koh­ti lop­pu­aan syn­tyi Suo­meen toi­nen tois­taan mah­ta­vam­pia uu­sia ho­tel­le­ja ja osaa van­hois­ta laa­jen­net­tiin. Jout­sen­lam­men kas­vun vuo­det oli­vat kui­ten­kin ohi, ei­kä huo­mat­ta­via in­ves­toin­ti­pää­tök­siä ho­tel­lin uu­dis­ta­mi­sek­si tai laa­jen­ta­mi­sek­si us­kal­let­tu teh­dä.

– Jout­sen­lam­pi oli­si vaa­ti­nut ai­van hir­ve­än suu­ret in­ves­toin­nit. En­nen kaik­kea pai­kan oli­si pi­tä­nyt ol­la lä­hem­pä­nä isom­paa po­pu­laa, ku­ten vaik­ka­pa Au­lan­ko Hä­meen­lin­nas­sa tai Laa­ja­vuo­ri Jy­väs­ky­läs­sä. Myös seu­tu­kun­nan ve­to­voi­man oli­si pi­tä­nyt ol­la vie­lä suu­rem­pi, poh­tii Ju­ha­ni Es­ke­li­nen.

Siir­ryt­ty­ään sit­tem­min pois Ran­ta­si­pin pal­ve­luk­ses­ta, seu­ra­si Es­ke­li­nen Jout­sen­lam­men koh­ta­loa va­paa-ajan asuk­kaa­na, sil­lä ke­sä­a­sun­to si­jait­si ai­van lä­hel­lä. Mo­nes­ti hän vie­rai­li pai­kal­la myös asi­ak­kaa­na.

1990-lu­vun la­man jäl­keen ho­tel­lin ala­mä­ki oli jyrk­kä. Yh­tä-äk­kiä Jout­sen­lam­pi oli jää­nyt to­taa­li­ses­ti alan kel­kas­ta. Ho­tel­li riu­tui vuo­sia, kun­nes syk­syl­lä 2011 Ran­ta­si­pi teki pää­tök­sen lo­pet­ta­mi­ses­ta. 

– Muu­tos oli raju. Pai­kan hil­je­ne­mi­sen näki ja ais­ti, Es­ke­li­nen sa­noo.

Ran­ta­si­pi-ket­jun his­to­ri­aan Jout­sen­lam­pi piir­tyi kui­ten­kin läh­te­mät­tö­mäs­ti. Kul­ta-ai­koi­naan kor­pi­ho­tel­li oli osa muun mu­as­sa Ruu­pon­saa­ren, Sum­mas­saa­ren ja Laa­ja­vuo­ren muo­dos­ta­maa sil­loin edis­tyk­sel­lis­tä ja ym­pä­ri maan tun­net­tua ket­jua. Tun­net­ta­vuut­ta sä­tei­li myös si­jain­ti­pi­tä­jäl­leen Jout­sal­le.

– Ran­ta­si­pin al­ku­pe­räi­nen idea oli ho­tel­li jär­ven ran­nal­la hie­man syr­jäs­sä. Ny­kyi­sin ho­tel­li­tyy­pit ovat ai­ka­lail­la toi­sen­lai­sia.

Mut­ta mikä on pit­kän­lin­jan ho­tel­li­bis­nek­sen ja lii­ke-elä­män asi­an­tun­ti­jan ar­vio Jout­sen­lam­men mah­dol­li­suuk­sis­ta tu­le­vai­suu­des­sa?

– Maa-alue it­ses­sään on ar­vo­kas, mut­ta ra­ken­nuk­set ovat mel­koi­sen vai­kea yh­tä­lö, esi­mer­kik­si ener­gi­an­ku­lu­tus on val­ta­va. Sa­nee­rat­ta­vaa tai uu­dis­ra­ken­ta­mi­sen tar­vet­ta on pal­jon, jo­ten kyn­nys on erit­täin kor­kea, nä­kee Ju­ha­ni Es­ke­li­nen.

Jout­sen­lam­pea on jois­sain yh­teyk­sis­sä vä­läy­tel­ty so­pi­vak­si per­hey­ri­tyk­sen yl­lä­pi­tä­mäk­si ho­tel­lik­si. Tä­hän Es­ke­li­nen ei kui­ten­kaan edel­lä mai­nit­tu­jen syi­den vuok­si us­ko. Vas­taa­via paik­ko­ja ha­vi­tel­lei­den ve­nä­läis­ten os­toin­to on se­kin laan­tu­nut.

Rat­kai­suk­si Es­ke­li­nen nä­kee ko­ko­naan toi­sen käyt­tö­tar­koi­tuk­sen tai sit­ten maa-alu­een hyö­dyn­tä­mi­sen muul­la ta­voin.

Nykyisin suksibisneksessä vaikuttava Juhani Eskelinen tuntee Joutsenlammen historian. Hotellin kulta-aikaa olivat 1970- ja 1980-luvut, mutta 1990-luku toi ison muutoksen.

Jukka Huikko

Ensimmäinen työilta ja tupa oli täynnä

Ro­va­nie­mel­lä SOL:n pal­ve­luk­ses­sa ny­kyi­sin pal­ve­lu­joh­ta­ja­na toi­mi­va Niko Si­mo­nen oli yk­si Jout­sen­lam­men vii­meis­ten toi­min­ta­vuo­sien työn­te­ki­jöis­tä. Hän toi­mi ra­vin­to­la­pääl­lik­kö­nä vuo­si­na 2004–2007. Täl­le ajan­jak­sol­le mah­tui en­sim­mäi­nen niin sa­not­tu ”ke­sä­ho­tel­li­ke­sä”, kun ho­tel­li sul­jet­tiin tal­vek­si 2007.

En­nen Jout­sen­lam­pea Si­mo­nen oli ol­lut Res­te­lil­lä töis­sä Kuo­pi­os­sa, Jy­väs­ky­läs­sä ja Kuu­sa­mos­sa. Jout­sen­lam­mel­la hän ei ol­lut kos­kaan ai­em­min käy­nyt ja heti en­sim­mäi­nen työ­il­ta muo­dos­tui mie­leen­pai­nu­vak­si.

– Paik­ka oli ai­van täy­teen myy­ty. Ala­ker­ras­sa soit­ti sil­loin Jani Wick­holm. Il­ta­vuo­ros­sa oli si­ten täy­si här­del­li pääl­lä, mis­tä sit­ten hom­maa läh­det­tiin eteen­päin vie­mään, nau­rah­taa Si­mo­nen.

Toi­nen hie­man vas­taa­va ko­ke­mus oli Mat­ti Ny­kä­sen keik­ka, joka veti se­kin Jout­sen­lam­men ää­ri­ään myö­ten täy­teen. Si­mo­sen mu­kaan Jout­sen­lam­pi oli vie­lä tuol­loin sel­keä ko­koon­tu­mis­paik­ka, joka veti kä­vi­jöi­tä naa­pu­ri­pi­tä­jis­tä ja mök­ki­läi­sis­tä. Myös Jou­ti­ai­sen väki oli tär­ke­ää asi­a­kas­kun­taa.

Mut­ta en­teet ho­tel­lin tu­le­vai­suu­des­ta oli­vat jo tuol­loin näh­tä­vis­sä. Ke­säi­sin vä­keä riit­ti, mut­ta tal­vet tah­toi­vat ol­la hil­jai­sia.

– 1990-lu­vun la­man jäl­keen ho­tel­lil­le jäi haas­tei­ta. Toki kaik­kien tie­dos­sa oli, et­tä sa­maan mal­liin ei voi jat­kua, ja jäl­keen­päin aja­tel­tu­na tämä on vah­vis­tu­nut. Ym­pä­röi­vän yh­tei­sön kan­nal­ta Jout­sen­lam­men tu­le­vai­suu­teen he­rät­tiin eh­kä lii­an myö­hään. Lo­pet­ta­mi­nen oli var­mas­ti iso jut­tu työn­te­ki­jöil­le ja asi­ak­kail­le, ar­ve­lee Si­mo­nen.

Vuo­sis­ta Jout­sas­sa ja Jout­sen­lam­mel­la jäi kui­ten­kin hy­vät muis­tot ja hyvä mie­li Niko Si­mo­sel­le. Muun mu­as­sa kol­man­nen sek­to­rin eri yh­tei­söt oli­vat ak­tii­vi­sia toi­mi­joi­ta.

– Työn­te­ki­jöi­den kans­sa olen pi­tä­nyt Jout­san vuo­sien jäl­keen yh­teyt­tä. Toi­vo­taan, et­tä Jout­sen­lam­men alu­eel­le tu­li­si jo­ta­kin elä­mää, sa­noo Si­mo­nen.

Juk­ka Huik­ko