Jut­tu on jul­kais­tu alun­pe­rin 7.11.2012 Jout­san Seu­dus­sa nu­me­ro 45.

Esi­pu­heek­si. Vuo­si ta­ka­pe­rin lo­ka­kuun lo­pul­la Jout­sen­lam­men ho­tel­li- ja ra­vin­to­la­toi­min­taa yl­lä­pi­tä­nyt Res­tel Oy il­moit­ti, et­tä kesä 2011 jää Jout­sen­lam­men vii­mei­sek­si. Vuok­ra-ai­ka jat­kui vie­lä 2012 lop­puun, mut­ta vuo­des­ta 2007 ke­sä­ho­tel­lik­si muu­te­tun kor­pi­ho­tel­lin taru tuli pää­tök­seen siis hie­man ole­tet­tua ai­em­min.

Ve­täy­ty­mi­sai­keet tu­li­vat jul­ki­suu­teen jo 2009, kun ho­tel­li­a­lu­een ke­hit­tä­mi­sek­si laa­dit­tiin niin sa­not­tua mas­ter plan -suun­ni­tel­maa. Asi­aa seu­ran­neil­le lo­pet­ta­mi­nen ei siis ol­lut yl­lä­tys.

Lo­pet­ta­mi­sen yh­tey­des­sä kir­joi­tin, et­tä ho­tel­lin his­to­ria on pit­kä, oli­han se pe­rus­tet­tu jo 1968. Jäl­ki­kä­teen aja­tel­len tuo oli lii­oit­te­lua. Ku­ten täs­tä ar­tik­ke­li­ko­ko­nai­suu­des­ta sel­vi­ää, pu­to­si Jout­sen­lam­pi ke­hi­tyk­sen kel­kas­ta jo 1990-lu­vul­la. Sen kul­ta-ai­kaa kes­ti siis lop­pu­jen lo­puk­si vain pari vuo­si­kym­men­tä, noin puo­let sen toi­min­ta-ajas­ta.

Lo­pet­ta­mis­pää­tös syn­nyt­ti pai­kal­lis­leh­den toi­mi­tuk­ses­sa ide­an laa­tia ho­tel­lin vai­heis­ta jut­tua tai jopa use­am­pia. Yk­si oleel­li­sim­pia avoi­mia ky­sy­myk­siä oli, mis­sä vai­hees­sa ja mik­si kor­pi­ho­tel­li jäi jäl­keen, ja mik­si sin­ne ei myö­hem­min in­ves­toi­tu? Oli­han se ai­ka­naan yk­si maam­me kuu­lui­sim­pia ho­tel­le­ja.

Vuon­na 2008 seu­tu­kun­nal­lam­me ko­et­tiin pe­rin­teik­kään ja suu­ren työl­lis­tä­jän, Lei­von­mä­en sa­han lak­kaut­ta­mi­nen. Suo­ne­nis­ku oli mer­kit­tä­vä koko seu­tua aja­tel­len.

Jout­sen­lam­men lo­pet­ta­mi­suu­ti­nen ei ol­lut yh­tä suu­ri. Ei­vät myös­kään vai­ku­tuk­set esi­mer­kik­si työt­tö­mien muo­dos­sa, sil­lä ke­sä­ho­tel­lik­si muut­tu­mi­nen sekä en­nen kaik­kea 1990- ja 2000-lu­vun hil­jai­set vuo­det oli­vat jo teh­neet teh­tä­vän­sä.

Mut­ta vai­kut­ta­vuu­del­taan ho­tel­li on ol­lut sa­haa suu­rem­pi. Ke­rä­si­hän ho­tel­li vie­rai­ta rei­lun nel­jän vuo­si­kym­me­nen ajan ym­pä­ri Suo­mea ja jopa ul­ko­mail­ta. Ho­tel­li teki sa­mal­la tun­ne­tuk­si si­jain­ti­pi­tä­jään­sä.

Työ­nan­ta­ja ho­tel­li toi­min­toi­neen on ol­lut var­maan­kin use­al­le sa­dal­le hen­gel­le vuo­sien­sa ai­ka­na. Ei­kä unoh­taa sovi Jout­sen­lam­men ase­maa paik­ka­kun­ta­lai­sil­le ja lä­hi­kun­tien asuk­kail­le hu­vit­te­lu- ja ”rii­uu-paik­ka­na”: mo­net ro­mans­sit­kin ovat siel­tä al­kun­sa saa­neet.

Jut­tu­ja on nyt työs­tet­ty enem­män ja vä­hem­män ak­tii­vi­sin vai­hein vuo­den ver­ran. Ju­tun­te­on alet­tua kävi pian il­mi, et­tä Jout­sen­lam­peen liit­ty­viä muis­te­li­joi­ta ja ta­ri­noi­ta on ää­ret­tö­män pal­jon. Tä­hän ko­ko­nai­suu­teen pää­tyi lo­pul­ta ar­tik­ke­lit ho­tel­lin pe­rus­ta­mis­ta edel­tä­väs­tä ajas­ta, lois­ton vuo­sis­ta, hil­jai­sis­ta vuo­sis­ta sekä ar­tik­ke­li Jout­sen­lam­men ”kas­vois­ta”, vah­ti­mes­ta­ri Lau­ri Kaar­ti­ses­ta.

Li­säk­si mu­ka­na on Jout­san Seu­dus­sa va­lo­ku­vaa­ja­har­joit­te­li­ja­na ol­leen Eme­rii­na Tuo­mi­sen va­lo­ku­via au­ti­oi­tu­nees­ta ho­tel­lis­ta sekä Mar­ko Nik­ka­sen ar­kis­tos­ta kai­vet­tu­ja ku­via 1970- ja 1980-lu­vul­ta. Nik­ka­sen edes­men­nyt isä, Pent­ti Nik­ka­nen oli ai­ka­naan ho­tel­lin joh­ta­ja ja rat­kai­se­vas­sa roo­lis­sa pe­rus­tet­ta­es­sa Jou­ti­ai­sen lo­ma­ky­lää. Myös muu­ta­mat lu­ki­jam­me kir­joit­ti­vat muis­tel­mi­aan.

Ma­te­ri­aa­lia ker­tyi pal­jon ja vie­lä pal­jon enem­män oli­si ol­lut saa­ta­vil­la. Jout­sen­lam­mes­sa oli­si ai­het­ta kir­jak­si saak­ka, mut­ta riit­tä­köön tämä nyt al­kuun.

Muu­ta­ma viik­ko ta­ka­pe­rin tein kä­ve­ly­len­kin au­ti­oi­tu­neen ja osin aa­ve­mai­sen ho­tel­lin ym­pä­ris­tös­sä. Rän­sis­ty­mi­nen nä­kyy kaik­ki­al­la. Ik­ku­nat on pei­tet­ty ja si­säl­le voi vain kur­kis­tel­la siel­tä tääl­tä.

Ta­ka­vuo­sien lo­mai­li­jat ja hu­vit­te­li­jat on kui­ten­kin edel­leen help­po ku­vi­tel­la noi­hin mai­se­miin.

Kor­pi­ho­tel­lin mi­ni­golf-ken­täl­lä tör­mään yl­lät­tä­en kah­teen kes­ki­o­lut­ta naut­ti­vaan mie­heen. He pe­laa­vat gol­fia, mai­loik­si on kel­puu­tet­tu pai­kal­la ol­lut­ta kät­tä pi­dem­pää. Lie­kö Jou­ti­ai­sen asuk­kai­ta? Naa­pu­ris­sa Jou­ti­ai­ses­sa sen­tään on on­nek­si eloa.

Tätä kir­joi­tet­ta­es­sa tie­dos­sa on, et­tä alu­een omis­ta­va Cap­man – kas­vo­ton kiin­teis­tö­pe­lu­ri – on neu­vo­tel­lut ke­sän yli eräi­den os­ta­ja­kan­di­daat­tien kans­sa.

Pe­rin­tei­sen ho­tel­li­toi­min­nan ohel­la Jout­sen­lam­men tu­le­vai­suut­ta saat­ta­vat ol­la esi­mer­kik­si pal­ve­lu­a­su­mi­nen tai alu­een pur­ku ja uu­del­leen kaa­voi­tus. Jääm­me odot­ta­maan.

Hotelli tulee suosittuun retkimaastoon

Jout­sa­lai­nen Simo Avi­kai­nen seu­ra­si Jout­sen­lam­men ke­hi­tys­kul­kua ho­tel­lin koko elin­kaa­ren ajan. Ho­tel­li ni­mit­täin si­joit­tui Avi­kai­sen su­vul­ta vuok­ra­tuil­le mail­le.

Ny­kyi­sen Jout­sen­lam­men ku­pees­sa si­jait­se­va Hie­ta­nie­mi ja Hie­ta­sal­men kan­gas oli­vat ol­leet Avi­kai­sen mu­kaan jout­sa­lais­ten ret­ki­koh­de jo pit­kään, mah­dol­li­ses­ti jo 1800-lu­vun lo­pul­ta al­ka­en. 1950-lu­vul­la alu­eel­la jär­jes­tet­tiin lei­re­jä, lä­hin­nä pai­kal­lis­ten toi­mes­ta.

1960-lu­vul­la oh­jel­mas­sa oli lo­pul­ta kol­me suur­lei­riä. En­sim­mäi­nen oli Rait­tiu­den ys­tä­vien jär­jes­tä­mä val­ta­kun­nal­li­nen Ee­ro­lan lei­ri vuon­na 1960. Tätä seu­ra­si kak­si kan­sain­vä­lis­tä lei­riä. En­sin par­ti­o­tyt­tö­jen Nel­jän tuu­len lei­ri 1965 ja YK-Ka­le­va vuon­na 1966.

– Pai­kan tun­net­ta­vuus li­sään­tyi ja kä­vi­jä­mää­rät myös. Kä­vi­jöi­tä oli run­saas­ti myös muul­loin kuin lei­rien ai­kaan ja ih­mi­set ajat­te­li­vat pai­kan ole­van jul­ki­nen lei­riy­ty­mi­sa­lue, muis­te­lee Simo Avi­kai­nen.

– Ran­ta­lo­man yh­tey­de­not­to tuli kui­ten­kin yl­lät­tä­en. He kar­toit­ti­vat usei­ta vas­taa­via paik­ko­ja. Lä­hi­seu­dul­ta esi­mer­kik­si Lu­han­gas­ta ja Sys­mäs­tä oli ai­na­kin paik­ko­ja tar­jol­le, hän jat­kaa.

Ran­ta­lo­man osa­o­mis­ta­jia oli­vat tuo­hon ai­kaan vie­lä kes­ki­suo­ma­lai­set kun­nat. Myös Jout­sa mer­kit­si tu­kun osak­kei­ta. En­sim­mäi­nen kor­pi­ho­tel­li avat­tiin vuon­na 1965 Kei­te­leen ran­nal­le Vii­ta­saa­rel­le. Ni­mek­si tuli Ruu­pon­saa­ri.

Jout­sas­sa neu­vot­te­lut ete­ni­vät ja Ran­ta­lo­ma sol­mi lo­pul­ta 40-vuo­ti­sen vuok­ra­so­pi­muk­sen alu­ees­ta. Ra­ken­ta­mi­nen ta­pah­tui vii­ta­saa­re­lai­sen fir­man joh­dol­la, mut­ta ra­ken­nus­töi­hin osal­lis­tui pal­jon pai­kal­li­sia. Lo­pul­ta Jout­sen­lam­pi ava­si oven­sa kol­me vuot­ta Ruu­pon­saa­ren jäl­keen.

– Ava­jai­set oli­vat mah­ta­vat. Vie­rai­ta oli maa­her­ras­ta al­ka­en, nau­rah­taa Simo Avi­kai­nen.

Ava­jai­siin liit­ty­en Avi­kai­sel­la on haus­ka ta­ri­na. Al­ko­ho­lin an­nis­ke­lu­han on Suo­mes­sa ol­lut ai­na huo­mat­ta­van by­rok­ra­ti­an ja tar­kan vi­ra­no­mais­val­von­nan al­la.

Tuo­hon ai­kaan maa­seu­dul­la an­nis­ke­lu oli mah­dol­lis­ta vain mat­kai­lu­kes­kuk­sis­sa. Niis­sä­kin pe­ri­aat­tees­sa vain mat­kai­li­joil­le, ei pai­kal­li­sil­le. Muu­tos la­kiin to­sin oli jo vi­reil­lä.

Ava­jai­sia vie­tet­tiin yk­si­tyis­ti­lai­suu­te­na ja haus­kan­pi­to sen kuin yl­tyi. Ti­lai­suu­den an­nis­ke­lun piti lop­pua kel­lo yh­del­tä yöl­lä, mut­ta kel­lo rien­si no­pe­as­ti.

– Läs­nä ol­leet maa­her­ra ja ni­mis­mies al­le­kir­joit­ti­vat lu­van, jol­la an­nis­ke­lua saa­tiin jat­kaa pi­dem­pään, Avi­kai­nen sel­vit­tää.

Ho­tel­li­a­lu­een naa­pu­reil­le Ran­ta­lo­ma jär­jes­ti puo­les­taan ko­ko­naan oman ter­ve­tu­lo­ti­lai­suu­den. Avi­kai­sen mu­kaan esi­mer­kik­si juo­ma­tar­joi­lu oli var­sin avo­kä­tis­tä.

– Eräs­kin isän­tä ot­ti vii­mei­sen ryy­pyn pol­vil­laan ja sam­mui sii­hen paik­kaan.

Jout­sen­lam­men ho­tel­lis­ta ja sen omis­ta­jas­ta muo­dos­tui no­pe­as­ti pi­det­ty taho. Ei­kä vä­hi­ten sik­si, et­tä se tar­jo­si run­saas­ti työ­tä ja toi­meen­tu­loa lä­hi­seu­dun asuk­kail­le. Sa­maan ai­kaan oli käyn­nis­sä ni­mit­täin myös maa­seu­dun mur­ros.

– Työl­lis­ty­mi­nen, eri­tyi­ses­ti nais­ten, oli en­nen ho­tel­lin tu­loa seu­dul­la var­sin heik­koa, Simo Avi­kai­nen sa­noo.

Jout­sen­lam­men vai­ku­tuk­set oli­vat mer­kit­tä­vä lisä ja vauh­dit­ta­ja esi­mer­kik­si Jout­san kir­kon­ky­län ke­hi­tyk­sel­le. Kes­kus­taan al­koi syn­tyä esi­mer­kik­si ker­ros­ta­lo­ja.

Avi­kai­sen su­vul­le Ran­ta­lo­ma, sit­tem­min Ran­ta­si­pik­si muut­tu­nut ket­ju oli hyvä vuok­ra­lai­nen. Vuok­rat tu­li­vat ai­na so­vi­tus­ti.

Lo­pul­ta vuon­na 2003 ho­tel­lin kiin­teis­töyh­tiö os­ti vuok­ra­ton­tin. Kau­pan aja­tel­tiin mah­dol­lis­ta­van pa­rem­min alu­een ke­hit­tä­mi­sen ja mah­dol­li­set in­ves­toin­nit. Sik­si Avi­kai­sen suku suos­tui kaup­paan. Va­li­tet­ta­vas­ti lop­pu­tu­los oli toi­nen ai­na­kin ho­tel­lin osal­ta, ja ai­na­kin tois­tai­sek­si. 

Juk­ka Huik­ko